Annamme yleensä kiinteitä Vaaville lounaaksi, mutta toisinaan hän on päivällisellä känisevä ja kitisevä, eikä viihdy lattialla eikä sylissä. Tällaisina hetkinä on kiva leikata pala kurkkua tai banaania ja antaa Vaaville. Ruokarauha palaa joka kerta, ja Vaavikin pääsee osalliseksi perheen ateriahetkestä. Se on muuten yksi syy sormiruokailulle: vauva saa itsenäisen roolin aterioinnista ja on tavallaan samassa asemassa muiden perheenjäsenten kanssa. Lisäksi vanhemmat saavat syödä omaa ruokaansa, eivätkä ole täysin sidottuja lusikanvarteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti