Sormiruokailun alku

Aloitan nyt Vaavimme sormiruokailublogin, sillä huomasin, että sellaisia ei suomenkielellä taida ollakaan. Itselleni on ollut apua hyvinkin arkisista kommenteista englanninkielisissä blogeissa, joten toivottavasti tästä blogista on apua sormiruokailusta kiinnostuneille suomalaisille.

Nyt on oikeasti jo lokakuu, mutta teen alkuun muutaman takautuvan merkinnän, jotta saan kirjattua kaiken hauskuuden jälkipolville.

Ennen viralista kuuden kuukauden ikää annoimme Vaaville hiukan kypsentämätöntä porkkanaa imeskeltäväksi. Päädyin tähän ratkaisuun monimutkaisen päättelyketjun kautta, vaikka olin aikonut odottaa puolen vuoden rajapyykkiin asti. Olen jossakin törmännyt ajatukseen, että lapsilla on herkkyyskausia ja syömisen suhteen tällainen kausi osuisi neljän ja seitsemän kuukauden ikään. Harjoitamme myös potatusta (vessahätäviestintä, pissatus/ EC, IPT), ja siihen on myös oma herkkyyskautensa, mutta vauvan taito viestiä ja tunnistaa vessahätänsä säilyy, jos häntä potatetaan edes toisinaan. Tästä vedin johtopäätöksen, että ensimmäinen herkkyyskausi on mahdollista venyttää kuuteen kuukauteen asti, jos vauva saa joskus jotakin suuhunsa.

Aloimme siis antaa noin viisikuiselle Vaaville raakaa porkkanaa imeskeltäväksi, jotta hän saisi hiukan makua, mutta ei oikeastaan mitään mahaansa. Lisäksi porkkana tuntui helpottavan hammasvaivoihin. Vaavi sai alkuun porkkanaa noin kerran viikossa. Kuuden kuukauden ikää lähestyessään hiukan useammin ja pari kertaa myös kurkkua. Kurkusta hän sai kuitenkin imeskeltuä ja jäystettyä sen verran paljon mahaansa, että emme antaneet sitä kovinkaan montaa kertaa.